Ankkuritoiminnan toteuttaminen

Ankkuritoiminnan prosessikuvaus

Nuoren ankkuriprosessi käynnistyy, kun ammattilaisella, läheisellä tai nuorella itsellä herää huoli nuoresta ja siitä ilmoitetaan jollekin tiimin taholle. (Kuvio 1). Yleisimmin nuori ohjataan toimintaan poliisin, sosiaalitoimen, koulun tai oppilaitoksen kautta. Ankkuritoimintaan ohjattavat tapaukset käydään läpi moniammatillisessa tiimissä ja valinnassa tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Nuoren tilannetta tarkastellaan moniammatillisesti ja sovitaan tapaaminen nuoren sekä hänen läheistensä kanssa. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen kokonaisvaltainen tilanne ja tuen tarve. Ankkuritiimin ensisijaisena tehtävänä on huolehtia, että nuori saa tarkoituksenmukaisen avun tilanteeseensa esimerkiksi palveluohjauksen keinoin.

Nuoren ankkuriprosessi etenee tässä käsikirjassa kuvatun yhteisen mallin mukaan. Koska ensisijaista on vastata nuoren tarpeisiin ja yksilölliseen tilanteeseen, voidaan prosessista tarvittaessa myös poiketa. Ankkuritapaamisia sovitaan nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja pääpaino on tilanteen moniammatillisessa kartoittamisessa ja tarkoituksenmukaisessa palveluohjauksessa.

Kuvio 1. Ankkuritoiminnan prosessikuvaus Ankkuritoiminnan prosessi alkaa yhteydenotosta ankkuritoiminnan tiimiläiselle. Prosessin aikana järjestetään tapaamisia ja selvitetään jatkotyön tarvetta. Prosessi päättyy siihen, että nuori ohjataan jatkotyöhön tai todetaan, ettei jatkotyölle ole tarvetta.

Ankkuriprosessin käynnistyminen

Ankkuritoiminnan kohteet ja ikärajat

Ankkuritoiminta on tarkoitettu niille, jotka

  • ovat alle 18-vuotiaita ja
  • ovat tehneet rikoksen tai heitä epäillään rikoksesta ja/tai
  • ovat käyttäneet huumeita ja/tai päihteitä ja/tai
  • jonka toiminnassa on viitteitä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta tai ekstremismistä ja/tai
  • tarvitsevat moniammatillista tukea elämäntilanteessaan, esim. lähisuhdeväkivaltatapauksissa

Ankkuritoiminnan tarkoituksena on varhainen puuttuminen ja sen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alle 18-vuotiaat rikoksilla tai päihteillä oireilevat lapset ja nuoret. Ankkuri puuttuu nuorten rikoskäyttäytymiseen sekä muuhun häiriökäyttäytymiseen, joka ei välttämättä ylitä rikosilmoituksen kynnystä, mutta moniammatillisen tuen tarve on tunnistettu. Ankkuri tukee myös nuoria ja heidän perheitään, jotka tarvitsevat moniammatillista tukea elämäntilanteessaan, esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatapauksissa.

Asiakkaiden valitseminen ja kutsuminen

Asiakkaiden valinta ja kutsuminen ankkuritapaamiseen:

  • Käynnistyy useimmin viranomaisten kuten poliisissa, sosiaalitoimessa, koulussa tai oppilaitoksessa heränneen huolen perusteella.
  • Aloite voi tulla myös eri yhteistyökumppaneiden tai perheiden ja läheisten yhteydenottojen perusteella.
  • Asiakkaat valitaan moniammatillisessa tiimissä, jolloin päätös valinnasta perustuu useiden ammattilaisten harkintaan.

Kutsuminen ankkuritapaamiseen:

  • Tapaamiseen kutsutaan puhelimitse tai kutsulla postitse.
  • Ankkuritiimi voi tarvittaessa myös käydä nuoren kotona.

Pääasiassa poliisi, sosiaalitoimi tai koulut ja oppilaitokset ohjaavat nuoret ankkuri- toimintaan, mutta tieto voi tulla myös osallistuvilta organisaatioilta, yhteistyökumppaneilta tai nuoren läheisiltä. Tämän vuoksi on tärkeää, että alueen muut toimijat ovat tietoisia ankkuritoiminnasta ja sen tarjoamasta tuesta. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisiä toimijoita, koska siellä pystytään tunnistamaan tuen tarpeessa olevia nuoria ja ohjaamaan heitä ankkuritoimintaan. Nuori tai tämän perhe voi myös ottaa suoraan yhteyttä ankkuriin.

Nuoren ankkuriprosessin aloittamisesta sovitaan moniammatillisessa yhteistyössä. Valinta tapahtuu ankkuritiimin palavereissa, joihin osallistuu koko ankkuritiimi. Siten saadaan jo heti prosessin alusta asti muodostettua kokonaiskuva nuoren tilanteesta. Näin päätös ei myöskään jää vain yksittäisten ammattilaisten harkinnan varaan.

Nuori ja hänen huoltajansa kutsutaan ankkuritapaamiseen soittamalla huoltajille tai nuorelle itselleen, jos hän on jo täysi-ikäinen. Jos huoltajia ei tavoiteta puhelimitse, voidaan heille lähettää kutsu postitse. Kutsussa kerrotaan nuorelle ja huoltajille miksi, miten ja milloin tapaaminen järjestetään (Liite 1.). Vanhempia tai huoltajia pyydetään saapumaan ensimmäiseen tapaamiseen. Lisäksi kutsussa kerrotaan ankkuritoiminnasta, ankkuritiimistä sekä tiedonvaihdon periaatteista. Ankkuritiimi sopii keskenään, kuka hoitaa nuoren ja hänen huoltajansa kutsumisen ankkuritapaamiseen. Usein kutsujana on poliisi, etenkin jos tapaamisen taustalla on nuorta koskeva rikosepäily.

Tapaamisten suunnittelu ja eteneminen

Tapaamisten valmistelu

Ankkuritiimi sopii ennen ankkuritapaamista, kuka kutsuu nuoren, hänen huoltajansa ja muut osallistujat, osallistuuko koko tiimi tapaamiseen vai vain osa, mistä aiheista tulevassa tapaamisessa keskustellaan ja kuka ammattilaisista käsittelee mitäkin asioita. Lisäksi sovitaan tapaamispaikan varaamisesta sekä siitä, kenellä on päävastuu nuoren tapauksesta ja kuka kirjaa tapaamiset.

Ankkuritapaamiseen osallistuvat nuori, hänen huoltajansa sekä ankkuritiimi tai osa tiimin ammattilaisista. Nuoren vanhemmat/huoltajat ovat mukana ensimmäisellä tapaamisella ja tarpeen mukaan jatkotapaamisissa. Ankkuritiimin ammattilaisten lisäksi tapaamisiin voi osallistua myös muita toimijoita. Heidät valitaan ja kutsutaan nuoren suostumuksella ja hänen yksilöllisen tilanteensa mukaisesti. Muita ammattilaisia ovat esimerkiksi koulun tai oppilaitoksen edustajat tai nuorelle jo muissa palveluissa nimetty oma sosiaalityöntekijä.

Ankkuritapaamiset järjestetään ensisijaisesti virka-aikana. Tapaamisia voidaan järjestää myös ilta-aikaan tai viikonloppuisin, jos nuoren ja hänen perheensä tilanne sen vaatii. Yhteen tapaamiseen varataan aikaa noin 1–2 tuntia.

Ankkuritapaamiset järjestetään pääsääntöisesti poliisilaitoksella, mutta jatkotapaamiset voidaan järjestää tapauskohtaisesti myös muualla. Tapaamiset voidaan järjestää myös osallistuvien organisaatioiden tiloissa, koululla tai esim. kahvilassa tai kolmannen sektorin tiloissa. Tilan tulee olla rauhallinen ja sellainen, että nuoren yksityisyys toteutuu.

Suostumus tietojenvaihtoon

Ankkuritoiminnalla pyritään tukemaan nuoren ja hänen vanhempiensa/huoltajiensa mahdollisuuksia edistää nuoren hyvinvointia. Ankkuritoiminta perustuu nuoren osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden suojan kunnioittamiseen. Tämän vuoksi nuorelta ja tilanteen huomioiden vanhemmalta/huoltajalta pyydetään suostumus ankkuritiimissä tapahtuvaan tiedonvaihtoon ja asian käsittelyyn moniammatillisessa ryhmässä. (Ks. lisää kappaleesta Lisätietoa lainsäädännöstä.)

Nuoren suostumuksen pyytäminen

Suostumus sisältää nuorta, tapahtumaa ja suostumuksen vastaanottajaa koskevat tiedot sekä suostumuksen voimassaoloajan. Suostumuksella nuori vahvistaa, että hän on antanut suostumuksen vapaaehtoisesti ja hänellä on ollut riittävästi tietoa ankkuritoiminnasta, siinä toteutettavasta moniammatillisesta tiedonvaihdosta sekä toiminnan luottamuksellisuudesta. Suostumus tehdään kirjallisesti (Liite 2.) ja se tallennetaan osaksi asiakastietoja eli siihen järjestelmään, mihin nuoren tiedot muutoinkin kirjataan. Nuorella on oikeus perua suostumuksensa.

Huomionarvoista on se, että tietyiltä osin nuoren itsemääräämisoikeudella ei ole ikärajaa. Ankkuritiimi harkitsee riittääkö nuoren suostumus vai tarvitaanko myös vanhempien/ huoltajien suostumus.

Tilanteet, joissa tiedonvaihto toteutetaan ilman nuoren suostumusta

Jos nuoren suostumusta ei saada, ankkuritiimi arvioi, miten toteutetaan mahdolliset lakisääteiset toimenpiteet, joiden käsittelyyn nuoren suostumusta ei tarvita (esim. rikos- ja lastensuojelutapaukset), ja huolehtii siitä, että nuori saa tukea muiden palvelureittien kautta. Näissä tilanteissa nuoren tietoihin kuitenkin kirjataan, että nuoreen on otettu yhteyttä, mutta ei ole saatu suostumusta toimintaan osallistumiseen. Kirjaaminen tehdään siihen/niihin järjestelmiin, mihin nuoren tiedot muutoinkin kirjataan. Tämä on tärkeää myös ankkuritiimin ammattilaisten oikeusturvan vuoksi.

Nuoren suostumusta ei kuitenkaan pyydetä tilanteissa, mikäli tapaamisen syynä on asia, jonka käsittelyyn ei lainsäädännön perusteella edellytetä suostumusta. Tilanteissa, joissa suostumusta ei tarvita, nuorelle kuitenkin kerrotaan tilanne sekä perusteet ja keskustellaan asian merkityksestä.

Tapaamisten sisältö ja eteneminen

Ankkuritapaamisten tarkoituksena on löytää keinot ja tuen muodot nuoren hyvinvoinnin edistämiseen, rikosten ennaltaehkäisemiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää nuoren yksilöllisen elämäntilanteen tunnistamista ja kartoittamista (Liite 3.). Nuoren elämäntilanteen laajalla kartoittamisella voidaan varmistaa sen, että nuoren tilanne tulee selvitettyä kokonaisvaltaisesti ja moninäkökulmaisesti. Tapaamisessa myös tuetaan keskustelua perheenjäsenten ja muiden osallistujien välillä.

Ankkuritapaaminen aloitetaan käymällä läpi tapaamiseen osallistujat sekä heidän roolinsa. Vaikka ankkuritoiminnan periaatteet ja tietojen vaihto on kuvattu jo tapaamiskutsussa, ne keskustellaan läpi vielä uudelleen.

Ankkuritapaamisissa nuori, huoltajat ja ammattilaiset voivat kertoa omin sanoin tapahtumasta. Tärkeää on kuulla nuorta ja hänen kuvaustaan siitä, mitä tapahtui. Ammattilaiset käyvät läpi, mitä tapahtumat tarkoittavat lainsäädännön näkökulmasta ja millaisia mahdollisia seurauksia siitä on tai olisi voinut aiheutua. Ankkuritiimin ammattilaiset kartoittavat nuoren elämäntilanteen mukaan lukien terveydentila, hyvinvointi ja perhetilanne sekä kaverit, vapaa-ajan vietto ja mahdollinen päihteiden käyttö.

Keskusteluilla tavoitellaan yhteistä ymmärrystä asioista. Myös vanhempia tuetaan osallistumaan keskusteluun, vaikka päähuomio on nuoressa. Tärkeää on, että sekä nuori että huoltajat kokevat tulleensa kuulluiksi. Tämä helpottaa asioista keskustelua, mutta se tukee myös asioista sopimista, muutostarpeiden tunnistamista ja jatkotyöskentelyä. Tapaamisen tavoitteena on lisäksi auttaa huoltajia tukemaan nuoren positiivista kehittymistä ja haitallisten toimien välttämistä. Nuoren mahdollisuudet hyvinvointia tukevaan käyttäytymiseen paranevat, kun hän kokee tulleensa kuulluksi ja hänellä on turvallinen olo.

Tapahtuman käsittelyn jälkeen pohditaan yhteisesti, mitä sellaisia konkreettisia asioita osallistujat voivat tehdä, joilla tuetaan nuorta eteenpäin. Tarvittaessa sovitaan uusi tapaamisaika tai huolehditaan palveluohjauksesta. Palveluohjaus toteutetaan siten, että varmistetaan nuorelle tapaamisaika palveluun ja tarvittaessa ohjaus toteutetaan ”saattaen”. Tämä tarkoittaa sitä, että ankkuritiimin ammattilainen on mukana ensimmäisellä tapaamisella muissa palveluissa. Ankkuritapaaminen päätetään myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Lisäksi nuorta ja hänen huoltajia kehotetaan ottamaan tarvittaessa yhteyttä ankkuritiimin ammattilaisiin, ja huolehditaan, että nuori ja huoltajat tietävät, miten jatkoyhteydenotto tapahtuu.

Ankkuritapaamisten eteneminen

Tapaamisen aloitus:

  • esitellään osallistujat ja heidän roolinsa
  • esitellään ankkuritoiminta ja tietojenvaihto
  • keskustellaan tapaamisen tavoitteista
  • pyydetään nuoren suostumus

Tapahtuman käsittely ja tuen tarpeen selvittäminen:

  • kuullaan nuorta siitä, mitä on tapahtunut: miksi, miten, kuka tai keitä oli osallisina, missä ja milloin
  • keskustellaan tapahtumien laillisista seurauksista ja vastuusta: mahdolliset seuraukset, vahingonkorvausvastuu, rikosoikeudellinen vastuu
  • kartoitetaan nuoren elämäntilanne: terveydentila, perhetilanne, koulunkäynti, kaverit, vapaa-aika, päihteiden käyttö, riskikäyttäytyminen verkossa
  • kuullaan huoltajien näkökulmaa

Tapaamisen päättäminen:

  • laaditaan toimintasuunnitelma siitä, mitä konkreettista nuori, hänen huoltajansa ja osallistuvat ammattilaiset voivat tehdä
  • sovitaan mahdollinen seuraava tapaamisaika tai ohjaaminen jatkopalveluihin
  • lopetetaan tapaaminen keskusteluun nuoren vahvuuksista ja myönteisistä puolista
  • rohkaistaan nuorta ja hänen huoltajaansa olemaan tarvittaessa yhteydessä

Asiakkaan tilanteen arvioiminen

Nuoren tilanteen arvioiminen toteutetaan ankkuritiimin yhteistyössä ja nuoren tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tietoa nuoren tilanteesta ja taustasta kootaan eri ammattiryhmiltä. Nuoren tapaaminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä kokonaiskuvaa voi muodostaa esimerkiksi pelkkien puhelinkeskustelujen perusteella. Kokonaiskuvan muodostamisessa huomioidaan myös huoltajien näkökulma. Moniammatillisen tiimin, nuoren ja vanhempien käsitysten perusteella muodostetaan kattava kuva nuoren tilanteesta ja tuen tarpeista (Kuvio 2.).

Kuvio 2. Kokonaiskuvan muodostaminen ankkuritoiminnasta Kuvio 2 kuvaa vuorovaikutusta eri toimijoiden, nuoren sekä hänen vanhempien tai huoltajien välillä. Lopputuloksena on kattava kokonaiskuva tapahtumien kulusta sekä nuoren ja perheen hyvinvoinnista, voimavaroista ja tuen tarpeesta.

Ankkuritoiminnassa arvioidaan nuoren tilannetta. Tilanteen arviointi toteutetaan yhdessä nuoren kanssa, ankkuritoiminnan periaatteita kunnioittaen. Nuorelle voidaan myös tehdä ankkuritoiminnassa sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi, jos paikallisesti näin on sovittu. Arvioinnin periaatteita voidaan mukailla ja yhteistyötä tehdään muun sosiaalihuollon kanssa, vaikka viralliseen palvelutarpeen arviointiin ei olisi päädytty. Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on tunnistaa nuoren tuen tarpeet. Ankkuritoiminnassa arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja lomakkeita, jotka kohdistuvat nuoren kokonaistilanteen arviointiin sekä terveydentilan ja väkivaltaisuuden arvioimiseen (Liite 12).

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin uhan arvioinnin tueksi on kehitetty useita erilaisia menetelmiä ja lomakkeita (Liite 12), mutta sen varhainen tunnistaminen on haasteellista. Haasteelliseksi väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin tunnistamisen ja ehkäisyn tekee se, että ilmiö on moniulotteinen, eikä sitä pystytä ennustamaan.

Digitalisaatiokehitys on vauhdittanut rajat ylittävän tietoverkkorikollisuuden kasvua. Nuoret ja alaikäiset ovat kyberrikostilastoissa yliedustettuina Suomessa ja kansainvälisesti. Tietoverkkorikollisuuden osalta rikoksentekijöiden riskiarviointimallit ovat monin osin vasta kehitysvaiheessa. Riskiryhmien tunnistamista vaikeuttaa erityisesti rikollisen palveluteollisuuden (Crime as-a-Service) kasvu, jolla tarkoitetaan erilaisten automatisoitujen rikoksentekovälineiden ja -palvelujen kasvaneita markkinoita.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietoverkkorikosten tekeminen ei nykypäivänä edellytä teknistä osaamista, ja lapsille ja nuorille on matalalla kynnyksellä saatavilla ohjeita ja palveluja erilaisten rikosten suorittamiseen

Ankkurisuunnitelma ja kirjaaminen

Ankkurisuunnitelma tarkoittaa sitä, että jokaisen nuoren kanssa sovitaan yksilölliset tavoitteet tulevaisuutta ajatellen sekä päätetään käytännön menetelmistä, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Suunnitelmassa kuvataan myös se, mitä ammattilaiset tekevät tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi. Suunnitelman toteutumista seurataan mahdollisissa jatkotapaamisissa ja/tai puhelimitse nuoren tai hänen huoltajansa kanssa. Jos todetaan, että tarvetta lisätuelle tai tapaamisille ei ole, keskustellaan ja sovitaan esimerkiksi siitä, miten vanhemmat voivat tukea nuoren hyvinvointia ja mitä nuoren itse tulisi tehdä.

Ankkuritiimin ammattilaiset kirjaavat nuoren ankkuritapaamiset omiin tietojärjestelmiinsä, noudattaen omaa ammattiryhmää ja alaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita.

Tapaamisten tilastointi, Ankkuritoiminnan Extranet

Ankkuritoiminnan Extranet valmistui vuodenvaihteessa 2020-2021. Järjestelmän tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on yhteismitallista ja samojen periaatteiden mukaan kerättyä. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta yhtenäistä kirjaamiskäytäntöä ja ohjeistuksen noudattamista. Järjestelmästä löytyvät ohjeet lomakkeen täyttöön.

Extranet on suunniteltu ankkuritoimijoiden käyttöön. Tarkoituksena on, että Extranetin tiedonkeruun avulla kerätään määrällistä dataa ankkuritoiminnan asiakkaista, ankkuritoiminnasta ja sen vaikutuksista. Ankkuritoiminnan Extranetin raportointi antaa numeraalista tietoa tilastointilomakkeella kerätyistä tiedoista. Kaikki tieto, jota raportointi koskee, on kaikkien kirjautuneiden toimijoiden saatavilla.

Lomakkeella kerättyä tietoa tarvitaan hallinnon ja toiminnan ohjauksen eri tasoilla. Raportoinnilla tuotettu tieto on määrällistä tietoa ankkuritoiminnasta ja sen asiakkaista. Näiden tietojen perusteella voidaan ohjata paikallista ja alueellista toimintaa, vastata alueellisten sopimusten velvoitteisiin ja suoritteisiin kuntien välillä sekä tarjota tukea toimijoiden työn tarpeen perustelemiseksi. Lisäksi valtakunnallisella tasolla tietoa voidaan hyödyntää toiminnan ohjaamiseen, resursoinnin perustelemiseksi eri tahojen välillä ja toiminnan tarkasteluun. Tilivelvollisuuden toteutuminen edellyttää, että voidaan luotettavasti kertoa toiminnan tuloksista ja volyymistä. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös ankkuritoimintaa koskevan tutkimuksen tukena.

Jokainen ankkuritiimin työntekijä rekisteröityy Extranetin käyttäjäksi ankkuritoiminta.fi sivustolla. Tämän jälkeen toimija saa henkilökohtaiset tunnukset palveluun. Kirjautuminen järjestelmään on vahvan tunnistautumisen takana. Poliisit ja muut VIRTU-käyttäjät kirjautuvat järjestelmään VIRTU-tunnistautumisen kautta, muut käyttäjät käyttävät SMS- varmennetta tunnistautumisessa.

Tiedonkeruulomake tulee täyttää jokaisen asiakastapaamisen jälkeen. Tiimi sopii keskenään, kuka lomakkeen täyttää. On tärkeää, että lomake täytetään pian tapaamisen jälkeen, jotta kerätty tieto on mahdollisimman todenmukaista. Lomakkeella ei kerätä yksilöiviä tietoja asiakkaasta, eikä täytettyjä lomakkeita ole mahdollista enää palata myöhemmin muuttamaan. Tarkemmat ohjeet lomakkeen täyttöön löytyvät Extranetistä.

Ankkuritapaamisista tilastoitavat asiat 

Extranetissa tilastoitavat asiat

Taustatiedot

  • Ankkurin nimi
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Onko asiakas alle 15 v.
  • Aikuisasiakas
  • Kotikunta
  • Onko tehty lastensuojeluilmoitus
  • Onko asiakkaalla historiaa lastensuojelussa tai sosiaalihuollossa
  • Onko lapsella tai nuorella harrastus
  • Jos harrastus on, onko se ohjattua
  • Kuuluuko lapsi tai nuori johonkin nuorten muodostamaan ryhmittymään, kuten nuorisoporukkaan tai muuhun, johon voi liittyä jengiytymisen piirteitä
  • Onko asiakas ensimmäistä kertaa ankkurin palvelussa
  • Jos kyse ei ole uudesta asiakkaasta, niin monettako kertaa asiakas on ankkurin palvelussa
  • Mikä on tapaamisen aihe
  • Onko teko tehty päihtyneenä
  • Asiakkaan rooli

Palvelu ankkurissa

  • Mistä tieto nuoresta on ankkuriin tullut? (Voit valita useamman)
  • Jatko-ohjaus: Onko asiakas ohjattu ankkuritapaamisten jälkeen palveluun?
  • Kuka tapasi / osallistui tapaamiseen? Millä kokoonpanolla ankkuri tapasi asiakkaan

Vaikuttavuus

  • Ankkurin reagointiaika (arkipäivät ilmoituksesta 1. tapaamiseen)
  • Miten asiakkaan kanssa työskenneltiin
  • Asiakkaan jatkoa koskeva suunnitelma
  • Katuuko nuori tekoaan, Nuoren oma arvio
  • Katuuko nuori tekoaan, Työntekijöiden arvio
  • Hyötyikö nuori tapaamisesta, työntekijöiden arvio tapaamisen jälkeen
  • Ankkuripalvelusta kieltäytyjien määrä / vuosi Alle 15 v. / yli 15 v.

Ankkuritoimintaan liittyvä yhteistyö

  • Ankkurikahvi-tilaisuudet, Tilaisuuksien määrä vuodessa
  • Ankkurikahvi-tilaisuudet, Tilaisuuksien Osallistujamäärä vuodessa
  • Ankkurin sidosryhmätapaamiset, Tapaamisten määrä vuodessa
  • Ankkurin sidosryhmätapaamiset, Tapaamisten Osallistujamäärä vuodessa.

Tapaamisten päättäminen ja palveluohjaus

Ankkuritapaamisista nuori ohjataan tarvittaessa sopiviin ja pitkäaikaisempiin palveluihin. Siten ankkuri toimii niin sanottuna nivelvaiheena, jossa kartoitetaan yksilöllinen tuen tarve ja ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Mahdollisia jatkohoito- ja tukitahoja ovat sidosryhmät sekä erilaiset yhteistyökumppanit. (Ks. kappale Yhteistyökumppaneiden rooli ankkuritoiminnassa.) 

Päätös siitä, että ankkuritapaamiset lopetetaan, tehdään yhteistyössä nuoren, hänen huoltajansa ja ankkuritiimin ammattilaisten kanssa. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun uusia huolta aiheuttavia tapahtumia tai niiden riskiä ei enää ilmene, tapahtumat on selvitetty tai nuori siirtyy esim. lastensuojelun asiakkaaksi. Tärkeää on, että mahdollinen avun ja tuen tarve on selvitetty ja nuori on ohjattu mahdollisen jatkotuen ja avun piiriin.

Muut ankkuritiimin tehtävät

Perinteisten puhutusten ohella moniammatillisella ankkuritiimillä on tehtäviä, jotka edistävät toiminnan alueellista tunnettuutta ja mahdollistavat kohtaamisia nuorten kanssa. Jalkautuminen nuorten pariin eri tilaisuuksissa, juhlapäivinä ja tapahtumissa, sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä työ tuovat toimijoita lähemmäksi nuorta.

Ankkurikahvit taas lisäävät toiminnan tunnettuutta, verkostoitumista ja tiedonvaihtoa ja yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa on tärkeää toiminnan ja yhteistyön kannalta.

Ankkuritiimin  jalkautuminen

Hyvä käytäntö ankkuritoiminnassa on tiimin jalkautuminen nuorten pariin. Tiimi voi jalkautua oman alueensa tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa nuoria liikkuu. Jalkautumisella on valvonnallinen elementti, mutta tärkeää on myös olla nuorille läsnä. Näin nuoret oppivat tuntemaan ankkuritoimijat ja toimijat taas oman alueensa nuoret.

Toimijat liikkuvat niin sanotuissa kenttävuoroissa yleensä poliisiautolla niin, että autossa on kaksi poliisia muiden toimijoiden ohella. Poliisit eivät ole hälytysvalmiudessa vaan toiminnan painopisteenä on jalkautuminen nuorten pariin. Jo tiimin läsnäololla on rauhoittava vaikutus, mutta poliisipartio voi myös puuttua mahdollisiin ongelmiin jalkautuessaan. Tiimin läsnäolo tapahtumissa helpottaa myös alkaviin ongelmiin puuttumista. Tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja tapahtumia voidaan estää ennen niiden eskaloitumista.

Jalkautumisten yhteydessä nuorten kanssa käytävä keskustelu on arvokasta toiminnan mutta myös nuorten luottamuksen kannalta. Vapaamuotoiset kohtaamiset tuovat toimijat lähemmäksi nuoria ja helpottavat myös tulevia kohtaamisia. Nuorten on helpompi myös lähestyä tuntemiansa toimijoita ja kynnys toimintaan osallistumiselle madaltuu.

Ankkuritiimillä tulee olla kenttätoiminnassa (esim. tapahtumissa) yhteneväinen vaatetus, kuten liivit ammattitunnisteilla. Vaatetus tunnisteilla auttaa nuoria erottamaan tiimin muista toimijoista. Jokaisen toimijan oma organisaatio vastaa vaatetuksen hankinnasta.

Ankkurikahvit

Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä paikallisesti että alueellisesti. Ankkuritiimien ympärillä on paljon saman kohderyhmän kanssa työskenteleviä ammattilaisia, niin viranomaisia kuin vapaaehtoistoimijoitakin. Yhteistyö sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu molemminpuoliseen arvostukseen, kunnioitukseen ja tiedon jakamiseen alueellisesta toiminnasta ja kohderyhmien erityispiirteistä. Kaikkien ankkuritiimin ammattilaisten tehtäviin kuuluu yhteistyö muiden tahojen kanssa.

Yhteistyötä sidosryhmien kanssa voidaan edistää säännöllisellä yhteydenpidolla. Säännöllinen yhteydenpito ja kasvokkaiset tapaamiset tuovat toimijat tutuiksi toisilleen, mikä helpottaa yhdessä tekemistä ja tiedon jakamista ajankohtaisista asioista. Ankkurikahvit tuovat toimijat saman katon alle keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja alueellisista ilmiöistä. On tärkeää, että tietoa alueellisista haasteista tai ilmiöistä jaetaan toimijoiden kesken mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tilaisuudessa voidaan esitellä ajankohtaisia aiheita, mutta pääasiassa se on hyvin epämuodollinen, vapaamuotoinen ja keskusteleva tilaisuus. Pääajatuksena on, että eri toimijat voivat vapaasti keskustella ja tutustua muihin toimijoihin joita ei välttämättä arjessa pääse tapaamaan. Keskustelujen tuloksena syntyy myös uusia yhteistyötapoja ja innovaatioita.

Kahveilla on hyvä mahdollisuus vahvistaa ankkuritoiminnan tunnettuutta. Kutsu lähetetään kaikille alueen tunnistetuille toimijoille, mukaan lukien järjestöille. Kutsutut voivat myös jakaa kutsua eteenpäin, jolloin voidaan tavoittaa myös sellaisia tahoja, joita ankkuritiimi ei alun perin ole tunnistanut. On tärkeää tunnistaa myös muuttuva järjestökenttä ja huomioida uudet toimijat vuosittain.

Ankkurikahvit voidaan järjestää myös etätoteutuksena tai virtuaalivetoisina. Esimerkiksi Teams-sovellus sopii tarkoitukseen, vaikka verkko toki rajoittaa vuorovaikutusta ja uusien ihmisten kohtaamista.

Koulu- ja oppilaitosyhteistyö

Yhteistyö ankkuritiimin ja alueen koulujen ja oppilaitosten välillä on tärkeää. Suuri osa ankkuriin ohjautuvista nuorista tulee koulujen kautta ja yhteistyötä koulujen kanssa on pidetty arvokkaana. Kouluissa ja oppilaitoksissa nuoria tavataan päivittäin ja mahdollinen oireilu on mahdollista havaita hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin nuoren tilanteeseen päästään puuttumaan mahdollisesti jo ennen kuin ongelmia suuremmin ilmenee.

Koulujen ja oppilaitosten kanssa tärkeä toimintamuoto on avoin keskusteluyhteys, jolloin tiimi ja koulut voivat käydä keskustelua haastavista tilanteista ja antaa mahdollisesti neuvoja ja apua niihin. Kun käsitellään koulussa tai oppilaitoksessa opiskelevan lapsen tai nuoren henkilötietoja, on otettava huomioon myös tiedonsiirtoa ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulun tai oppilaitoksen näkökulmasta ankkuritoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Ankkuritiimi voi selvittää paikanpäällä koululla siellä ilmenneitä haasteita tai kutsua nuoren tapaamiseen. Tiimi voi olla myös mukana nuoren avuksi perustettavassa verkostossa. Tällöin ankkuritiimi tekee yhteistyötä koulun tai oppilaitoksen kanssa ja ankkuritoiminnalla täydennetään asian käsittelyä.

Ankkuritiimin koulu- tai oppilaitosyhteistyöhön voi kuulua myös oppituntien pitäminen tai koulun tilaisuuksissa mukana oleminen paikanpäällä tai virtuaalisesti jos näin paikallisesti tai alueellisesti sovitaan. On kuitenkin huomattava myös tekniikan tuomat mahdollisuudet tällaisissakin tilanteissa ja esimerkiksi tilaisuuksia voi virtuaalisesti pitää useammalle luokalle tai koululle samanaikaisesti.

Tietoverkkorikosten  ehkäisy

Poliisin kyberrikostilastoissa nuoret ja alaikäiset ovat yliedustettuina Suomessa ja kansainvälisesti. Rajat ylittävän kyberrikollisuuden kasvu asettaa haasteita poliisin rikostutkinnalle, oikeusjärjestelmälle ja laajemmin tietoturvallisuudelle. Internetin käyttöä käytön perusteella tämän päivän 10-19-vuotiaat ovat historian verkottunein sukupolvi, jotka ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan viettäneet puolet hereilläoloajastaan verkossa. Digitalisaatiokehityksen kasvu on lisännyt tietoverkkorikollisuuden houkuttelevuutta ja tehnyt niiden toteuttamisesta yhä helpompaa. Rikoksentekovälineet ovat nykyään helposti myös lasten ja nuorten saatavilla, ja niiden käyttäminen on tehty hyvin vaivattomaksi pitkälle viedyn automatisoinnin seurauksena. Tietoverkoissa aktiivisten ja IT-taidoiltaan kehittyneiden lasten nuorten tietoisuus laillisen ja laittoman toiminnan eroista ja rikosten seurauksista on tyypillisesti vähäistä. Tämä johtuu siitä että alusta, jolla nuoret toimivat on maailma, jossa ei ole minkäänlaista suunnitelmallista valvontaa, kuten fyysisen maailman, eikä ohjausta oikean tai väärän polulle.

Suuri osa kyberrikollisuudesta kohdistuu yksityishenkilöihin, mutta suurimmat menetykset koskettavat julkisia toimijoita ja organisaatioita. Yhden tietoteknisesti lahjakkaan nuoren rikoksen vaikutukset voivat kerrannaisvaikutuksiltaan vastata jopa sataa järjestäytyneen rikollisen toimijan aiheuttamaa rikoshaittaa. Nuoren rikoskierre voi edetä esimerkiksi lievien rikoksien ja hakkerointikokeilujen kautta kohti taloudellista motivoitunutta tietoverkkorikollisuuden laajaa kirjoa. Siirtymä rikolliselle polulle voi tapahtua hyvin nopeasti ja ajoittua alle rikosvastuuiän. Erilaisten verkkoyhteisöjen tai muun sosiaalisen ympäristön rooli on usein keskeisessä asemassa rikollisessa kehityksessä.

Vanhempien rooli tietoverkkorikosten ehkäisyssä korostuu erityisesti varhaisen rikollisen riskikäyttäytymisen ja ensimmäistä kertaa rikoksiin syyllistyneiden nuorten rikoskierteen katkaisemisessa. Nuoren ja vanhemman tietoteknisen osaamisen ja ymmärryksen välillä voi vallita merkittävä epäsuhta, joka saattaa vaikuttaa vanhemman kykyyn havainnoida nuoren ajautumista rikolliseen toimintaan.