Teemakohtaista lisätietoa

Moniammatillinen yhteistyö

Moniammatillinen yhteistyö on prosessi, johon osallistuu ammattilaisia useilta eri aloilta. Toiminnalla on yhteinen tavoite, päätöksentekomahdollisuudet ja vastuu toimia asiakkaan tukemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki osallistujat ovat vastuussa toiminnan lopputuloksesta ja päätöksenteossa kaikkien näkemykset otetaan huomioon.

Moniammatillisella toiminnalla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia asiakkaalle. Aiemmat tutkimukset ovat todenneet moniammatillisen toiminnan tuottavan paremmin asiakkaan tarpeisiin kohdentuvia palveluita, vähentävän eriarvoisuutta asiakkaiden välillä sekä vahvistavan yhteistyötä toimijoiden kesken. Lisäksi toiminnan on todettu vahvistavan asiakkaan myönteistä käyttäytymistä. Nuoret ovat kokeneet moniammatillisen tuen vähentävän stressiä ja parantavan kykyä selviytyä arkipäivässä. Nuoret ovat myös kuvanneet moniammatillisten palveluiden vahvistaneen heidän kykyään ajatella ja suhtautua ongelmiin systemaattisesti. Moniammatillisesti tuotetut palvelut ovat lisänneet nuorten kokemusta siitä, että heitä arvostetaan ja he saavat asiantuntijoiden palveluja. Heille moniammatilliset palvelut ovat olleet mahdollisuus saada tukea ja tietoa myös muista tarjolla olevista palveluista ja siitä, miten niihin voi osallistua. Nuoret ovat kokeneet moniammatillisesti tuotetut palvelut tehokkaimmiksi silloin, kun myös heidän vanhemmillaan on ollut mahdollisuus osallistua niihin.

Moniammatillisesta yhteistyöstä on todettu olevan hyötyä myös ammattilaisille ja organisaatioille. Sen on todettu vahvistavan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä syventävän ymmärrystä toisten ammattilaisten tehtävistä, rooleista ja työtavoista. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö on lisännyt työhön sitoutumista, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä.

  • Ankkuritoiminnan moniammatilliseen yhteistyöhön ohjaa lainsäädäntö. Tavoitteena on varhainen puuttuminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen, ja keskiössä on nuori, jonka yksilöllisiä voimavaroja pyritään tukemaan moniammatillisessa yhteistyössä.
  • Ankkuritoiminta on keskeinen osa poliisin ennalta estävää toimintaa4, mutta ei rajaudu pelkästään tähän, sillä toiminta on moniammatillista ja monialaista yhteistyössä, jossa eri toimialat ovat tasavertaisessa asemassa.
  • Nuori tarvitsee saumattomat ja yhdestä paikasta saatavat palvelut, joissa hänellä on aito mahdollisuus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Ankkuritiimin tehtävänä on kartoittaa nuoren ja perheen kokonaisvaltainen tilanne ja huolehtia tarkoituksenmukaisesta palveluohjauksesta. Ankkuritoiminnan yhteistyökenttä on laaja, kattaen
  • toimijoita nuoren lähipiiristä kouluihin, yhdistyksiin ja kunnan eri toimijoihin. Moniammatillinen tuki nuorelle tapahtuu suhteessa yhteiskunnan mahdollisuuksiin, etiikkaan ja lainsäädäntöön.

Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi

Väkivaltainen ekstremismi on ekstremismin muoto, jossa väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmaan tai ideologiaan vedoten. Aatemaailmat tai ideologiat voivat olla poliittisia, uskonnollisia tai jonkun yksittäisen kysymyksen ympärille muodostuneita, mutta keskeistä on väkivallan omaksuminen tavoitteiden saavuttamiseksi. äärimmäisissä tapauksissa väkivaltainen ekstremismi voi ilmetä terrorismina.

Tässä käsikirjassa väkivaltainen radikalisoituminen tarkoittaa yksilöllistä prosessia, jossa henkilö käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa, kannustaa väkivallan käyttöön tai oikeuttaa väkivallan käytön aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Juurisyyt väkivaltaiselle radikalisoitumiselle ovat moninaisia, eikä ole olemassa yhtä syytä tai tapaa väkivaltaiselle radikalisoitumiselle.

Väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä voidaan parhaiten torjua ennalta ehkäisevällä moniviranomaisyhteistyöllä.

Lisätietoja väkivaltaisesta ekstremismistä ja radikalioitumisesta

Verkossa on useita sivustoja ja oppaita väkivaltaiseen ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyen eri toimialoilta.

Suomessa sisäministeriö ohjaa ja koordinoi väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisevää työtä Väkivaltainen radikalisoituminen - Sisäministeriö (intermin.fi)

Sosiaali -ja terveysala: Radikalisoituminen ja ekstremismi - THL

Opetustoimi: Väkivaltainen ekstremismi | Opetushallitus (oph.fi)

Lapset ja nuoret:

Tietoa deradikalisoitumiseen tähtäävästä exit-toiminnasta: Exit-toiminta - tavoitteena irti väkivallasta | Diakonissalaitos (hdl.fi)

Euroopan unionin Radicalisation Awareness Network tuottaa tietoa radikalisoitumiseen liittyvistä teemoista englanniksi: Radicalisation Awareness Network (RAN) (europa.eu)

Tietoverkko ja kyber-rikokset

Verkkorikollisuuden alle kuuluvat rikokset, jotka toteutetaan joko kokonaisuudessaan tai käyttäen hyödyksi tietokonetta, tietoverkkoa tai tietoverkkolaitetta. Globaalin digitalisaatiokehityksen myötä yhteiskunnan toiminnot, palvelut ja kommunikaatio ovat siirtyneet tietoverkkojen varaan, mikä on kiihdyttänyt tietoverkkorikollisuuden kasvua. Verkkorikosten tarkoitusperät ovat samoja kuin perinteisessä rikollisuudessa mutta niiden toteutustavat ovat sähköisiä. Tällaisia rikoksia voivat olla esimerkiksi kiristys-, anastus-, petos-, vakoilu-, rahanpesu- ja väärennysrikokset. Suurin osa verkkorikollisuudesta on luonteeltaan arkista, esimerkiksi yksityisten henkilöiden käyttäjätileihin kohdistuvaa petosrikollisuutta (esimerkiksi Flubot-haittaohjelma), jossa varastettuja tietoja hyödynnetään aktiivisesti rikollisessa tarkoitusperässä eri tavoilla, esim. kiristys ja identiteettivarkaudet. Merkittävimpänä uhkakuvana tietoverkkorikollisuudessa ovat kriittiseen infastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset, kuten jakeluketjuihin kohdistuvat kiristyshaittaohjelmaiskut.

Verkkorikoksista saatetaan myös käyttää nimitystä kyberrikokset. Sanaa kyber käytetään lähinnä etuliitteenä toimintaan, joka liittyy tietoverkkoihin tai päätelaitteisiin. Tieto-verkkorikollisuuden muotoja tarkastelemalla kyberrikoksilla viitataan yleensä tietoverkkosidonnaisiin rikoksiin, jotka kohdistuvat tietoverkkoympäristöihin ja toteutetaan niitä hyödyntämällä. Esimerkiksi tietomurrot kohdistuvat sähköisessä muodossa olevaan arvokkaaseen tietoon ”dataan” joilla on usein valmisteleva rooli esimerkiksi taloudellisissa tai ideologisissa tarkoitusperissä tehdyissä rikoksissa. Palvelunestohyökkäyksissä tavoitteena on lamaannuttaa jokin toiminta, kuten palvelu, joka saadaan aikaan automatisoiduilla välineillä. Haittaohjelmien kautta tehdyt tiedostojen salaukset (kryptaukset) ja kiristykset aiheuttavat onnistuessaan merkittäviä haittoja tai tuhoja.

Kuten verkkorikollisuutta, myös verkkorikollisia löytyy laidasta laitaan. Nykyaikana siirtymä perinteisistä rikoksista verkkorikoksiin on tehty verrattain helpoksi koska ri-koksia voidaan tehdä ostamalla valmiita helppokäyttöisiä ohjelmistoja tai tilaamalla rikos toiselta rikolliselta, jolle verkkoympäristö on tutumpaa. Verkko tarjoaa matalan kynnyksen alustan myös tietoverkkorikoksia kokeileville nuorille ja lapsille, joilla toimintaan ei alkuvaiheessa yleensä liity taloudellisia motiiveja, ja joilla ei yleensä ole aiempaa muuta rikollista taustaa tai oireilua.

Verkkorikollisuudessa rikollisten etuja ovat paikkasidonnaisuuden puuttuminen, eli rikoksen voi tehdä lähes mistä ja milloin vain, mikä vähentää riskiä tulla nähdyksi. Verkossa osaava henkilö pystyy myös välttämään jälkien jättämistä tehokkaammin kuin fyysisessä maailmassa, minkä koetaan vähentävän kiinnijäämisriskiä. Myös käytössä olevan teknologian mahdollisuudet, kuten nopeus sekä tiedon helppo saatavuus vaikuttavat toimintaan. Lapset ja nuoret löytävät verkosta hyvin yksityiskohtaisia ohjeita verkkorikosten toteuttamiseen välttämättä ymmärtämättä teon aiheuttaman vahingon kokoluokkaa tai siitä aiheutuvia seuraamuksia.

Verkossa myös potentiaalisia uhreja löytyy valtavasti. Rikollisuuden kasvuun nähden verkkoa käyttävien tietotaito kehittyy vielä liian hitaasti, mikä tekee useammasta verkonkäyttäjästä potentiaalisen uhrin. Tehokkain tapa torjua verkkorikollisuutta on ennalta estävä tietoisuuden lisääminen tietokoneista ja verkoista sekä tarjota nuorille tietoa laillisen ja laittoman toiminnan eroista verkossa sekä rikollisesta toiminnasta aiheutuvista seuraamuksista itselle, muille ja laajemmin yhteiskunnalle (esim. kriittiset toimintahäiriöt). Alkaneeseen rikoskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ohjaamalla IT-taitojen kehittämisestä ja rikollisuudesta kiinnostuneiden mielenkiinto ja toiminta laillisten sekä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta positiivisten vaihtoehtojen pariin

Lisätietoa verkkorikollisuudesta:

Lisätietoa verkkorikollisuudesta, kyberrikoksista ja kyberturvallisuudesta löytyy eri sivustoilta eri tahojen toimesta.

https://poliisi.fi/kyberrikokset

The seductions of cybercrime: Adolescence and the thrills of digital transgression (Goldsmith & Wall 2022): https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1477370819887305

Identify, Intervene, Inspire (NCA): https://directionforbedfordshire.co.uk/wp-content/uploads/2019/06/CREST-NCA-Cyber- Crime-Report.pdf

Youth pathways into cybercrime (Europol) (2026): https://www.europol.europa.eu/cms/sites/default/files/documents/pathways-white- paper.pdf

Poliisi: Poliisi - Mitä tarkoittaa kyberrikollisuus?

Sisäministeriö: https://intermin.fi/poliisiasiat/kyberrikollisuus

Rikosuhripäivystys: Rikosuhripäivystys - Kyberrikollisuudella on monta muotoa

Kyberturvallisuuskeskus: Kyberturvallisuuskeskus - Ajankohtaiset tietoturvailmiöt, Kybersää

National Crime Agency (UK): NCA - Helping Young People to Pursue Careers in Cybersecurity, Not Cybercrime

Europol: Europol - Youth Pathways Into Cybercrime (2016)

Europol 2021: IOCTA - Internet Organized Crime Threat Assessment

EU:n rahoittama CC-DRIVER - nuorten kyberrikollisuuden tutkimushanke: CC-DRIVER - Researching Cybercriminality to Design New Methods to Prevent, Investigate, and Mitigate Cybercriminal Behaviour