Moniammatillinen yhteistyö ankkurissa

Ankkuritoiminta perustuu yhteisille kansallisille toimintaperiaatteille, mutta se järjestetään vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin. Ankkuritoiminnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin vaikuttavat alueen väestöpohja ja nuorten määrä sekä se, millaiset resurssit ankkuritoiminnalla on ja millaisia järjestöjä alueella toimii.

Ankkuriammattilaisten  tehtävät

Ankkuritiimiin voi kuulua ammattilaisia poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Mikäli kaikkia ammattiryhmiä ei ole käytettävissä, ankkuritoiminnassa huolehditaan siitä, että näiden ammattilaisten asiantuntemus on jotenkin muutoin saatavilla. Ankkuritiimiin osallistuvien ammattilaisten määrä suhteutetaan paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin.

Ankkuritiimin ammattilaisten tehtävät perustuvat heidän ammattiansa ohjaavaan lainsäädäntöön ja koulutukseen (Kuvio 3). Tämä edellyttää sitä, että jokainen ammattilainen tuntee oman ammattinsa osaamisensa ja siihen sisältyvän työnkuvan, jotta hän voi tuoda sen ankkuritiimin käyttöön. Lisäksi ammattilaisten on tunnettava muiden tiimiin kuuluvien ammattilaisten työnkuvat. Tämä edistää työn hallittavuutta sekä työhyvinvointia. Mukana olevien ammattilaisten työnkuvien rajaaminen ankkuritoimintaan auttaa heitä työnhallinnassa ja osaamisen kehittämisessä.

Kuvio 3. Ankkuritoimijoiden tehtävät Kuvio 3 kuvaa yksittäisten toimijoiden tehtäviä, jotka jakautuvat ammattien toimivaltojen mukaisesti. Näiden lisäksi on yhteisiä tehtäviä kuten laillisuuskasvatusta, jotka kuuluvat jokaiselle tiimin jäsenelle.

Ammattialakohtaisten tehtävien lisäksi ankkuritoiminnassa on kaikille yhteisiä tehtäviä, jotka kohdistuvat nuoren yksilöllisen tuen tarpeen arviointiin, laillisuuskasvatukseen ja nuoren tarpeenmukaiseen palveluohjaukseen tai jatkotyöskentelyyn nuoren ja/tai perheen kanssa (Kuvio 3).

Ankkuritiimissä toimivan poliisin tehtäviä ohjaa keskeisimpinä poliisilaki ja esitutkintalaki. Poliisin tehtäviin kuuluvat nuorten puhuttelut ja mikäli paikallisesti tai alueellisesti on niin sovittu, ankkurissa mukana olevien nuorten tekemien rikosten esitutkinta ja muut lakisääteiset poliisin tehtävät. Ankkuripoliisin tehtävät keskittyvät pääsääntöisesti rikosten ennaltaestämiseen. Poliisilla on tärkeä rooli myös kenttävalvonnassa.

Sosiaalitoimen edustajan tehtävät perustuvat sosiaalihuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Ankkuritiimissä sosiaalitoimen edustajan tehtäviin kuuluvat sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit, palveluohjaus tai näihin osallistuminen paikallisten sopimusten mukaan. Ankkuritiimi voi myös ohjata palvelutarpeen arvioinnit paikallisten käytäntöjen mukaisesti sosiaalitoimen toteutettaviksi. Sosiaalitoimen ammattilainen vastaa myös ankkurissa mukana olevien nuorten rikos- seuraamusalan sosiaalityöstä.

Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävät perustuvat terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Heidän tehtävänään on ankkuritiimissä vastata terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arvioinneista. Lisäksi heidän tehtävänään tunnistaa ja vähentää yleisiä terveydellisiä riskitekijöitä sekä vahvistaa suojelevia tekijöitä sekä tunnistaa mahdollisia riskitekijöitä.

Nuorisotyöntekijän tehtävät perustuvat nuorisolakiin. Heidän tehtävänään ankkuritiimissä on tukea nuorta muuttamaan valintojaan muun muassa rikoskäyttäytymisen suhteen sekä tukea nuorta yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Nuorisotyöntekijä voi vahvistaa myönteisiä asenteita koulua kohtaan ja ohjata mielekkääseen vapaa-ajan tekemiseen. Nämä kaikki tukevat rikoskäyttäytymisestä luopumista.

Perehdytys, mentorointi ja työnohjaus

Ankkuritoiminnan jatkuvuuden ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että huolehditaan uusien ankkuritiimin ammattilaisten sekä esihenkilöidenperehdytyksestä. Perehdytys on tärkeää myös ankkuritoiminnan laadun varmistamisen kannalta. Jokaisessa ankkurissa laaditaan perehdytysohjelma (Liite 4.), jonka toteutumisesta vastaava taho on selkeästi sovittu. Koko tiimin tulee olla sitoutuneita uuden ammattilaisen perehdyttämiseen. Ankkuritiimin ammattilaiset vastaavat osaltaan toisten tiimin jäsenten ohjaamisesta ja perehdytyksestä oman alansa toimintaan ja toimintatapoihin. Ymmärrys tiimin toisten jäsenten ammattialasta ja toiminnasta tukee ja vahvistaa yhteistyötä tiimin sisällä.

Mentoroinnissa hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta ankkuritiimin ammattilaiselta kokemattomammalle. Mentori tukee ja ohjaa kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa kokemattomampaa henkilöä. Mentoroinnilla voidaan varmistaa, että kokemuksellinen tieto siirtyy myös uusille ankkuritiimin ammattilaisille.

Työnohjauksella voidaan tukea ankkuritiimin ammattilaisten mahdollisuuksia tarjota laadukasta palvelua nuorille. Työnohjauksella tarkoitetaan ankkuritiimin ammattilaisille tarjottavaa, asiantuntijan antamaa säännöllistä ohjausta ja tukea oman työn arviointiin, mahdollisten työongelmien erittelyyn ja tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työ ankkurissa sisältää vaikeiden asioiden havaitsemista, puheeksi ottamista ja niihin puuttumista, mikä voi olla ammattilaiselle henkisesti kuormittavaa. Ankkuritoiminta perustuu työntekijän vuorovaikutustaitoihin, persoonallisuuteen ja ammatilliseen osaamiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että huolehditaan hänen mahdollisuuksistaan tarjota objektiivista ja huomioonottavaa palvelua.

Täydennyskoulutus

Ankkuritoiminnan laadukas toteuttaminen edellyttää, että huolehditaan ankkuritiimin ammattilaisten riittävästä osaamisesta ja täydennyskoulutuksesta. Kaikilla ammattilaisilla on myös oma vastuu ylläpitää ja huolehtia riittävästä osaamisesta. Esimiestiimi yhteistyössä toimijoiden kanssa arvioi täydennyskoulutustarpeet. Vastuu täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta ja rahoittamisesta on työnantajalla.

Täydennyskoulutusta tarvitaan monialaisesti osaamisen vahvistamiseen ja päivittämiseen. Ankkuritiimin ammattilaisilla tulee olla säännöllistä koulutusta yli ammattirajojen, sillä se lisää toimijoiden ymmärrystä toisten osallistuvien tahojen toiminnasta ja tavoitteista sekä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä. Moniammatillisessa toiminnassa toimijat tuntevat pääperiaatteet toisten osallistuvien ammattilaisten lainsäädännöstä ja ohjauksesta, mikä tukee tiedonvaihdon toteutumisen oikea-aikaisuutta ja sisältöä. Lisäksi on tärkeää vahvistaa ankkuritiimien ammattilaisten osaamista suhteessa ankkuritoiminnan ydintehtäviin ja tiimityötaitojen vahvistamiseen.

Yhteistyön rakenteet

Ankkuritoiminnalla on yhteisesti sovitut ja pysyvät rakenteet moniammatilliselle yhteistyölle. Moniammatillinen yhteistyö pohjautuu yhteisiin periaatteisiin, jotka ovat nuoren osallisuus, yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus, moniammatillisuus sekä nuoren hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen. Yhteistyötä edistää se, että ankkuritiimi työskentelee samassa rakennuksessa ja yhteisessä työtilassa. Työtilat ovat yleisimmin poliisiasemalla, mutta ne voivat olla myös esimerkiksi kunnan tiloissa tai esimerkiksi perhekeskuksen toimitiloissa.

Ankkuritiimeillä on säännöllisesti palavereita tiimin kesken sekä esimiesten kanssa. Palavereissa käydään läpi mahdolliset asiakkaat, valitaan asiakkaat ja sovitaan, ketkä ankkuritiimin ammattilaisista tapaavat nuoren ensimmäisellä kerralla. Lisäksi palavereissa käsitellään ajankohtaisia tiimin asioita. Palavereista kirjoitetaan muistio, joka jaetaan tiimille sekä esimiehille, jotta kaikki ovat ajan tasalla ajankohtaisista asioista ja siitä, mitä tiimissä on päätetty. Esimiehet osallistuvat säännöllisesti palavereihin, joka vahvistaa tiedonvaihtoa esimiesten ja tiimin välillä ja pitää esimiehet ajan tasalla tiimin toiminnasta.

On tärkeää, että kaikki toimijat kirjaavat asiakastapaamiset yhteiselle alustalle tapaamisten ja toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Ankkuritoimijoiden käytössä on yhteinen tilastointijärjestelmä (Ankkuritoiminnan Extranet), jonne kaikki toimijat pääsevät. Järjestelmä tulee olla kaikkien tiimiläisten käytössä ja tunnukset haettuna toiminnan seurantaa varten myös esimiehillä.

Ankkuritiimillä tulee olla kenttätoiminnassa (esim. tapahtumissa) yhteneväinen vaatetus, kuten liivit ammattitunnisteilla. Vaatetus tunnisteilla auttaa nuoria erottamaan tiimin muista toimijoista. Lisäksi yhteneväinen vaatetus tuo tasa-arvoa tiimin jäsenten välille sekä vahvistaa tiimihenkeä. Jokaisen toimijan oma organisaatio vastaa vaatetuksen hankinnasta.

Yhteistyökumppaneiden rooli ankkuritoiminnassa

Yhteistyökumppanit ankkuritoiminnassa nuoren tukena

Ankkuritoimintaa toteutetaan paikallisesti ja alueellisesti moniammatillisessa yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa (Taulukko 3). Yhteistyö sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa perustuu molemminpuoliseen arvostukseen, kunnioitukseen ja kumppanuuteen.

Yhteistyön edistäminen ankkuritoiminnassa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa

  • ajan tasalla olevat ja helposti löydettävät yhteystiedot
  • säännöllinen yhteys sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin
  • ankkurikahvit
  • some-näkyvyys
  • vierailut kouluissa tai oppilaitoksissa ja yhteistyökumppaneiden luona
  • toiminnasta kertominen oman organisaation sisällä

Ankkuritoiminta on tunnettu ja tunnistettu toimija nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ankkuri on näkyvillä nuorten tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa voidaan edistää säännöllisellä yhteydenpidolla. Ankkurikahvit ovat hyvä mahdollisuus vahvistaa ankkurin tunnettavuutta. Ankkurikahvien tarkoituksena on koota nuorten kanssa toimivat tahot sekä ankkuritoiminnan sidosryhmät yhteen ja auttaa heitä tutustumaan toisiinsa, mikä parantaa tiedonvaihtoa ja helpottaa yhteistyötä. Kahvit antavat siten myös sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille mahdollisuuden välittää tietoa toiminnastaan ja havainnoistaan muille toimijoille.

Ankkuritoiminnnassa hyödynnetään myös yhteistyökumppaneiden asiantuntemusta nuoren tukemisessa. Yhteistyökumppaneilla tarkoitetaan niitä tahoja, jotka ovat nuoren elämän kannalta merkityksellisiä ja jotka voivat auttaa ja tukea häntä. Yhteistyökumppaneiden osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti nuoren kanssa.

Ankkuritiimissä sovitaan, kuka ankkuritiimin ammattilaisista on yhteydessä mahdolliseen yhteistyökumppaniin. Ankkuritiimin ammattilaiset sopivat yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisistä toimintatavoista, jotta työskentely on mahdollisimman sujuvaa.

Erityisesti koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ankkuritoiminnassa ja niiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Opettajat ja koulun tai oppilaitoksen henkilökunta tavoittavat valtaosan nuorista. Oppilas- ja opiskelijahuollon työntekijät voivat olla nuoren tai huoltajan suostumuksella suoraan yhteydessä ankkuritiimiin. Ankkuritoiminta on osa koulujen ja oppilaitosten moniammatillisen yhteistyön muotoja.

Yhteistyökumppaneita julkisella sektorilla ovat koulut ja oppilaitokset, kriisipalvelut, nuorisotoimi, poliisi ja rikosasioiden muut palvelut, sosiaali- ja terveystoimi sekä erilaiset muut kunnan ja kaupungin palvelut.

Taulukko 3. Esimerkkejä ankkuritoiminnan yhteistyökumppaneista julkisella sektorilla

Sektori Toimijat, esim.
Kriisipalvelut lastenkodit/nuorisokodit, ensi- ja turvakodit, kriisikeskus, päihdepalvelusäätiö
Nuorisotoimi nuorten palvelupisteet/nuorisotalot, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, koulunuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta
Opetustoimi opettajat, rehtorit, koulukuraattorit, ammatilliset erityisoppilaitokset
Poliisi ennalta estävä toiminta
Rikosasioiden muut palvelut rikosseuraamusvirasto, rikosuhripäivystys, kriminaalihuolto, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, oikeusaputoimisto
Sosiaalitoimi lastensuojelu, perhetyö/perhepalvelut, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut
Terveystoimi kouluterveydenhoitajat, koululääkärit, omalääkärit, perheneuvola, psykiatria, psykologit, päihdepalvelut
Muut palvelut palo- ja pelastustoimi, vastaanottokeskukset, työllistymispalvelut, ELY-keskus

Uskonnolliset toimijat ja yhteisöt tarjoavat tukipalveluita ja keskusteluapua erilaisiin elämän kriisitilanteisiin kaiken ikäisille. Yhteisöjen ja seurakuntien toimintaan voi tutustua perehtymällä heidän nettisivuihinsa ja ottamalla yhteyttä paikkakunnan toimijoihin.

Julkiset ja kolmannen sektorin toimintamallit ja tahot tarjoavat erilaisia tukipalveluita muun muassa rikoksiin, väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyen. Lisäksi toimintamallit tarjoavat palveluita ja tukea nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä muiden palveluiden ulkopuolelle tai tarvitsevat tukea arjen hallintaan tai koulutukseen ja työllistymiseen liittyen.

Järjestötoimijat tarjoavat palveluita, tukea ja apua erilaisiin elämän tilanteisiin. Tällaisia toimijoita on muun muassa SPR, HelsinkiMissio-Aggredi, Ehyt Ry, Mono, Pilari, NFG, Jussityö, tyttöjen-, poikien-, kumppanuustalot, Aseman Lapset ry, partiotoiminta, urheiluseurat ja starttipajat. Paikallisten järjestötoimijoiden toimintaan voi tutustua ottamalla yhteyttä toimijoihin.

Taulukko 4. Ankkuritoiminnan mahdollisia yhteistyökumppaneita

Rikosuhripäivystys (RIKU)  
Tarkoitus Tukea ja ohjausta rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen.
Kohderyhmä Rikoksen uhrit, läheiset, rikoksen todistajat.
Paikkakunnat Toimii koko maassa:
Menetelmät Tukea ja ohjausta kokemuksista selviytymiseen ja oikeuksien toteuttamiseen. Yhteiskunnallinen osallistuminen lausuntojen ja kannanottojen myötä.
Valtakunnallinen ohjaus Oikeusministeriö.
Lisätietoa Rikosuhripäivystys.
Marak  
Tarkoitus Apua helposti ja nopeasti lähisuhde- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville.
Kohderyhmä Henkilöt, jotka kokevat parisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla.
Paikkakunnat Toimii noin 90 kunnan alueella.
Menetelmät/palvelut Moniammatillisessa työryhmässä laaditaan väkivallan uhreille turvasuunnitelma.
Valtakunnallinen ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, MARAK - moniammatillinen riskinarviointi; Väkivallan vähentäminen, Marak; Rikoksentorjunta, MARAK.
Rikos ja riita-asioiden sovittelu  
Tarkoitus Tukea ja apua rikoksen tai riidan sopimiseen ja hyvittämiseen.
Kohderyhmä Rikoksen ja/tai riidan osapuolet.
Paikkakunnat Toimii koko maassa: palveluita tarjoavat kunnat, järjestöt tai yhdistykset.
Menetelmät/palvelut Apua rikoksen tai riidan käsittelyyn, sopimiseen ja hyvittämiseen. Toiminta on luottamuksellista, puolueetonta, vapaaehtoista ja maksutonta.
Valtakunnallinen ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lisätietoa

Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: sovittelupalvelut.

Vamos  
Tarkoitus Kohdennettua ja yksilöllistä tukea nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä muiden palveluiden ulkopuolelle.
Kohderyhmä Pääasiassa 16–29-vuotiaat nuoret.
Paikkaunnat Toimii seitsemällä paikkakunnalla: Espoo, Helsinki, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku, Rovaniemi.
Menetelmät/palvelut Tukea nuorelle sopivan väylän löytämiseen työhön, koulutukseen tai muuhun mielekkääseen toimintaan. Toiminta sisältää muun muassa yksilöllistä tukea, ryhmätoimintaa, urapalveluita ja vertais- ja harrastusryhmiä. Toimintaan voi ottaa nuoren luvalla yhteyttä kuka tahansa. Toiminta on maksutonta eikä siihen tarvita lähetettä tai diagnoosia.
Valtakunnallinen ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoa Vamos: Helsingin diakonissalaitos.
Barnahus  
Tarkoitus Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Suuntaviivana toimivat eurooppalaiset Barnahus- standardit.
Kohderyhmä Tahot, jotka työskentelevät lapsien kanssa, jotka ovat kohdanneet seksuaali- tai väkivaltarikoksen. Pääosin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen viranomaiset sekä poliisit ja syyttäjät.
Paikkakunnat Tahot, jotka työskentelevät lapsien kanssa, jotka ovat kohdanneet seksuaali- tai väkivaltarikoksen. Pääosin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen viranomaiset sekä poliisit ja syyttäjät.
Menetelmät/palvelut Valtakunnallistetaan monialaisen yhteistyön ja viranomaisten välisen tiedon jaon mallit (LASTA-seula-malli ja -lomake). Kehitetään tuen ja hoidon koordinaatiota hoitopolkuja mallintamalla, kouluttamalla ja juurruttamalla näyttöön pohjautuvia tuen ja hoidon menetelmiä (mm. TF-KKT, CFTSI, LKK) sekä vahvistamalla olemassa olevaa osaamista.
Valtakunnallinen ohjaus THL
Lisätietoa Maksuton Barnahus-verkkokoulu lapsiin kohdistuvasta väkivallasta (www.thl.fi/verkkokoulut), jonka tavoitteena on antaa keinoja tunnistaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä keinoja toimia väkivaltaepäilytilanteessa. Lisäksi koulutus antaa työkaluja tukea väkivaltaa kokenutta lasta oman työn arjessa.