Poliisi kantaa huolta nuorten syrjäytymisestä – ennalta estävä toiminta on avainasemassa syrjäytymisen ehkäisyssä

Nuorten syrjäytyminen on poliisille aina ajankohtainen ja tärkeä teema. Syrjäytymisen torjumisen eteen tehdään poliisissa paljon töitä. Positiivista on, että poliisin käsityksen mukaan nuoret voivat kuitenkin pääasiassa hyvin. – Suurin osa nuorista voi hyvin. Pieni osa nuorista on joutunut valvotusti yhteiskunnan ulkopuolelle, esimerkiksi erilaisiin laitoksiin. Liian moni nuori on kuitenkin ajautumassa ongelmiin ja niiden myötä yhteiskunnan ulkopuolelle. Nämä nuoret pitäisi löytää ja auttaa heitä kiinni elämään, opiskelun, harrastusten, työllistymisen ynnä muun kautta. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, sanoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.

Nuorten syrjäytyminen on poliisille aina ajankohtainen ja tärkeä teema. Syrjäytymisen torjumisen eteen tehdään poliisissa paljon töitä. Positiivista on, että poliisin käsityksen mukaan nuoret voivat kuitenkin pääasiassa hyvin.

– Suurin osa nuorista voi hyvin. Pieni osa nuorista on joutunut valvotusti yhteiskunnan ulkopuolelle, esimerkiksi erilaisiin laitoksiin. Liian moni nuori on kuitenkin ajautumassa ongelmiin ja niiden myötä yhteiskunnan ulkopuolelle. Nämä nuoret pitäisi löytää ja auttaa heitä kiinni elämään, opiskelun, harrastusten, työllistymisen ynnä muun kautta. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, sanoo poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.

Syrjäytymiseen vaikuttavat useat tekijät. Esimerkiksi kiusaaminen monessa eri muodossa aiheuttaa vahinkoa herkässä iässä olevan nuoren elämässä.

– Kiusaamista tapahtuu jopa siitä, että nuorella ei ole tiettyjä merkkivaatteita tai ”oikeaa” puhelinta.

Tällaiset ulkopuolisuuden kokemukset voivat lisätä syrjäytymisvaaraa, sanoo Heikkinen.
Ulkopuolelle joutuminen tekee vahinkoa myös nuorten yhteisöllisyydelle, joka voi olla kantava voima hankalina aikoina. Tilanteessa kuin tilanteessa on tärkeää, että nuoret kantaisivat oman vointinsa ohella huolta myös kaverin jaksamisesta.

– Silloin kun kaverilla menee huonosti, on hyvä olla parhaansa mukaan toisen tukena. Nuorten yhteisöllisyys korostuu vaikeina hetkinä, sanoo Heikkinen.

Korona-aika vaikutti nuoriin

Poliisilla on ollut erityinen huoli nuorten syrjäytymisestä tänä poikkeuksellisena vuonna. Vaikka poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus väheni tilastojen perusteella merkittävästi viime keväänä, kotihälytystehtävien määrä puolestaan kasvoi. Myös rikosuhripäivystykseen otettiin tiheämmin yhteyttä.

Koronavirustilanteen vuoksi nuorten elämää jouduttiin rajoittamaan merkittävästi. Jo pelkästään koulunkäyntijärjestelyjen muuttuminen vaikutti nuorten arkielämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Kokoontumisrajoitusten ollessa tiukimmillaan nuoret eivät voineet kokoontua entiseen tapaan tutuissa paikoissa, mikä lisäsi erikoisuuden ja yksinäisyyden kokemusta.

Poliisitarkastaja Heikkisen mukaan poikkeusolot ja niiden perusteella tehdyt koulunkäyntijärjestelyt loivat osaltaan epätietoisuutta nuorten tilanteesta.

– Etäopetuksen käynnistyttyä havaittiin, että joitain koululaisia ei tavoiteta. Poliisille asia ei suoraan näkynyt, mutta tuli näkyväksi koulujen ilmoittaessa lastensuojeluviranomaisille, että lapsi tai nuori ei osallistu etäkoulunkäyntiin. Tämä tarkoittanee monessa tapauksessa sitä, että perheissä, joissa on ongelmia, ei ole kyetty huolehtimaan lapsen koulunkäynnistä poikkeusoloaikana, sanoo Heikkinen.

Ennalta estävällä työllä on suuri merkitys nuorten ongelmien ratkaisemisessa

Nuoriin kohdistuva toiminta poliisissa painottuu ennalta estävään työhön. Ennalta estävä toiminta yläkäsitteenä on poliisin, sidosryhmien ja kansalaisten yhteistyötä turvallisuuden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Ennalta estävää työtä tehdään pääasiassa syrjäytymisvaarassa olevien ja rikoksilla oirehtivien nuorten parissa.

– Syrjäytyminen on ongelma, joka tiedostetaan hyvin ennalta estävässä toiminnassa. Jos nuori syrjäytyy, riski ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle kasvaa. Ennalta estävällä toiminnalla tähdätään syrjäytymisen torjumiseen, poliisitarkastaja Heikkinen kertoo.

Ennalta estävä työ on tärkeää myös silloin, kun turvallisuusongelmien ratkaisu edellyttää tavallista poliisitoimintaa laaja-alaisempaa lähestymistapaa. Keskeistä ennalta estävässä toiminnassa on mahdollisimman varhainen puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin. Tavoitteena on yhtäältä ennalta ehkäistä nuorten rikollisuutta ja toisaalta katkaista rikoskierre, joka on jo ehtinyt syntyä.
Ennalta estävässä toiminnassa kohdataan tyypillisesti ongelmia, joiden työstämiseen tarvitaan moniammatillista työotetta. Tämän vuoksi poliisi ei pysty ennalta estävään työhön yksin.

– Ennalta estävässä toiminnassa tehdään paljon yhteistyötä muiden tahojen, kuten sosiaali- ja lastensuojelualan toimijoiden, koulujen ja järjestöjen kanssa. Moniammatillinen ennalta estävä toiminta tiivistyy Ankkuri-toimintaan, jossa eri viranomaiset ja myös muut toimijat työskentelevät yhdessä nuorten ongelmien ratkaisemiseksi, kertoo Heikkinen.

Huoltajilla on avainrooli nuoren ohjaamisessa

Olivat olosuhteet poikkeukselliset tai eivät, nuoren joutuessa poliisin kanssa tekemisiin huomataan usein, että huoltajat eivät syystä tai toisesta kykene valvomaan nuoren menemisiä ja käyttäytymistä. Tällöin huoltajan vastuu nuoresta jää ohueksi.

Nuoren hyvinvointi ja oikealla raiteella kulkeminen liittyy paljolti kodin mahdollisuuksiin huolehtia siitä, että nuorella on hyvä elämä. Jos kotiolosuhteet ovat kehnot, kodin mahdollisuudet ohjata ja tukea nuorta ovat huonot. Kodin valvonnan ja tuen puute johtaa usein huonoon tilanteeseen, jossa päihteet ja rikokset astuvat mukaan nuoren kuvioihin.

Rikoksilla oireilu alkaa usein pikkurikoksista kuten näpistelyistä, mutta valitettavan usein kuvaan astuu mukaan vakavammat rikokset ja väkivalta. Myös mielenterveysongelmat ovat usein läsnä rikoksilla oirehtivien nuorten elämässä. Päihteiden käytöllä ja rikoksilla on selvä yhteys.

– 39 vuoden poliisiuran perusteella voin sanoa, että päihteiden käyttö ei koskaan johda mihinkään hyvään. Rikoksiin se sen sijaan usein johtaa. Pienillä valinnoilla ja ryhtiliikkeillä voi vaikuttaa koko loppuelämäänsä. Yksin ei kuitenkaan tarvitse selviytyä, sillä apua ja tukea annetaan vaikeissa paikoissa, Heikkinen sanoo.

Miten ennalta estävän toiminnan poliiseja voi tavoittaa?

Poliisilaitoksilla on erilaisia ja erikokoisia ennalta estävän toiminnan kokoonpanoja. Moni ennalta estävän toiminnan parissa työskentelevä poliisi on läsnä siellä missä nuoretkin, myös sosiaalisessa mediassa. Ennalta estävän toiminnon poliiseja voi lähestyä matalalla kynnyksellä.

Suomen poliisin sosiaalisen median kanavissa julkaistaan torstaina 29.10. video, jolla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnon poliisit Rikard Lindroos ja Johanna Lindroos kertovat nuorten kuulumisista ja työstään ennalta estävän toiminnan parissa. Ensi kaudella Poliisit -tv-sarjassakin mukana olevat ”ennalta estävät Lindroosit” ovat yksi esimerkki poliiseista, joiden työn painopiste on nuorten hyvän elämän tukemisessa.

Tiedot kaikkien paikallispoliisilaitosten somettavista poliiseista löydät osoitteesta www.poliisi.fi/some 

Poliisihallitus julkaisi tiedotteen alunperin 29.10.2020.